Keijun siivet lapselle

Isompi muru on Helinä-keiju -fani ja ompelin hänen keijuleikkeihin siivet. Otin siipien muotoon mallia jonkun pienen nuken siivistä ja piirsin niitä silmämääräisesti tutkien kaavan näihin siipiin. Kankaat ovat kaapista löytyneitä puuvillakankaita ja siipien sisään laitoin muotoon leikatun palan retkipatjaa. Retkipatja on kevyt, pitää muotonsa ja kestää kovaakin taittelua, siispä se oli mainiota tähän tarkoitukseen. Siivet saa selkään kuminauhalla. Nyt on hyvä pienen keijun liihotella.

-Ansku-

Kissan korvat virkaten

Naamiaisasun tarvitsin minäkin, ja helpoiten oli toteutettavissa musta kissa. Trikoosta ompelin hännän, jonka kiinnitin vyötärölle kuminauhalla. Virkkasin myös korvat, jotka kiinnitin hiuspantaan.

Korvat virkkasin Novitan Miamista koukulla 3,5. Korvia varten virkkasin ihan perus kolmiot, elikkä:

Tee aloitussilmukka. 

1. krs: 2 kjs ja 1 ks ensimmäiseen kjs:aan

2. krs: 1 kjs, 2 ks samaan ks:aan

3. krs: 1 kjs, 2 ks samaan ks:aan, 1 ks

4. krs: 1 kjs, 2 ks samaan ks:aan, 1 ks jokaiseen ks:aan krs:n loppuun asti

Toista krs:ta 4 eli virkkaa krs:n ensimmäisen ks:n kohdalle 1 kjs ja lisää joka krs:n alussa 1 ks. 

Virkkaa halutun korkuinen, itse virkkasin kunnes työssä oli 16 ks.

Lopuksi tein alareunasta hieman kaarevan ja virkkasin vielä yhden krs:n: 1 kjs, 4 ks, 6 ps, 5ks.

Tein yhteensä neljä kolmiota. Asetin kaksi kolmiota päälekkäin ja virkkasin kolmiot reunoistaan yhteen kiinteillä silmukoilla. Ylhäällä kolmion kärjessä (=aloitussilmukka) virkkasin: 1 ks, 1 kjs, 1 ks, 1 kjs, 1 ks. Kolmion alasivun jätin auki. Lopuksi asetin pannan kolmioiden väliin aukinaisesta alareunasta ja virkkasin korvat kiinni pantaan ps:lla.

Hauskaa vappua kaikille!

Toivottaa,

-A- ja -M-

Leijona ja Tiikeri - naamiaisasut

Hurjat kissapedot liikkeellä! Itsetehtyä näissä siis tiikerin asu sekä leijonan hattu ja häntä. (Tai on housutkin, muttei juuri tätä tarkoitusta varten...) Tiikeriasu on trikoota ja mustaa resoria. Keltainen kangas leijonan päähineessä ja hännässä on joustofroteeta. Leijonan hännänpää on kirpparilta löytyneestä lampunvarjostimesta. (Onneksi jemmasin tämänkin, kun revin kangasosan irti (kehikko tulee erääseen projektiin)). Kieputin hapsut tötterölle, kiinnitin liimalla ja ompelin kiinni hännänpäähän. Hännät kiinnitetään tarralla takamukseen.

Leijonan hattua muuntelin lehden ohjeesta. Ohjeessa hattu oli tehty karvakankaasta, mutta halusin leijonalle harjan! Koska kangaskaupasta ei löytynyt ruskeaa pitkäkarvaista karvakangasta, päädyin käyttämään vakosamettia. 

Harjan kaava: piirsin kaarevan reunan muodon ja leveyden lapsen pipon avulla ja piirsin yläreunaan kolmioita. Koska halusin, että sametin vaot menevät kaikki suoraan kohti kolmion yläkärkeä (eikä siis esim. vaakasuoraan), harja piti koota viidestä kappaleesta. Tein harjasta kaksinkertaisen, jotta siitä tuli tarpeeksi tukeva. Ompelin ensin kaksi kappaletta leijonan harjoja alla olevan kuvan muotoon. Sitten laitoin kappaleet nurjat puolet vastakkain ja siksakkasin reunat yhteen. Alla kuva kaavasta ja langansuunnista, toivottavasti selkeyttää sekavaa selostusta:

Leijonan harja. Nuolet osoittaa langansuunnan.

Kaavat on Suuri Käsityö -lehdistä, tiikeri 2/2005 ja leijona-hattu 4/2009 (tässä numerossa oli muuten paljon erilaisia naamiaisasuja!).

-M-